Ilon aihe 5: YSTÄVÄT

On olemassa kavereita, sellaisia ihmisiä joiden kanssa kyllä voi viettää aikaa ja rupatella, mutta joiden kanssa keskustelulla on tietyt "rajat": ei niitä syvällisimpiä asioita. Sitten on ystävät, joiden kanssa puhutaan kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Vaikka tulisi kuinka hyvin juttuun joidenkin kanssa, keskustelut pysyvät silti melko pinnallisina eikä mitään syvällisiä ja hirveän henkilökohtaisia asioita käydä läpi. Ystävyyttä ei voi pakottaa, jos molemmat eivät ole siihen valmiita. Tosin toisille omien asioiden kertominen vaatii korkeamman kynnyksen kuin toisille, jolloin voi tuntua, ettei kaveruudesta pääse ystävyyteen. Se on siis myös henkilöstä kiinni.

weheartit

Koen olevani tosi onnekas, kun minulla on sekä kavereita että ystäviä. Aika paljon blogin teksteistä huomaa ketkä kuuluvat elämääni vähän enemmän kuin toiset.

Elviira
Me tavattiin Elviiran kanssa jo eskarissa, tänä vuonna tulee siis 13 vuotta ystävyyttä. Ala-asteella olin tosi ujo ja Elviira piteli mun puolia. Enään ei koulussa olla yhtä tiiviisti eikä vapaa-ajallakaan nähdä niin paljon kuin aiemmin, mutta se ei ole vaikuttanut ystävyyteen. Olin siis todella ujo ja arka ala-asteella ja meninkin aina aamusta Elviiralle, yhdessä kouluun ja koulusta taas Elviiralle josta mut haettiin myöhemmin. Pienenä on siis tullut vietettyä aika paljon aikaa siellä :D Jopa sillon kun Elviira oli kipeä, mä menin sinne aamulla ja lähdin yksin kouluun ja tulin taas koulun jälkeen. Elviira on tavallaan osa perhettä ja meidän äiti on pitänyt sitä aina yhtenä tyttärenään. Ja siis Elviira osti joululahjat mulle, siskolle ja äitille ja sai puolestaan meiltä kolme eri lahjaa. Elviira on myös tuttu tyttö jo meidän suvullekin kun aina on samoissa juhlissa ja juhannuksen on viettänyt meidän suvun kanssa mökillä jo monta kertaa :)

 

Rosa

Rosan kanssa me tavattiin sinä vuonna kun vanhemmat erosi, joku 9 vuotta sitten. Rosan isoäiti oli meidän uusi naapuri ja kertoi että hänellä on mun ikäinen lapsenlapsi. Muistan vielä kun tavattiin ekan kerran: muistan Rosan vaatteet (sellanen punanen toppi jossa oli kukka ja samaa sarjaa hame) ja sen, että se istui kiven päällä. Me pidettiin paljon teatteriesityksiä, milloin missäkin. Välillä kutsuttiin kotiporukka läheiseen metsään jonne me oltiin tehty "lavasteet". Esimerkiksi yksi hahmoista oli vaatteota täynnä oleva jätesäkki jolla oli pyöräilykypärä ja hattu :D Se me kärrättiin kottikärryillä sinne istumaan. Harmi kun siitä ei oo kuvaa! Kerran levitettiin tienvarsille ilmoituksia että "tervetuloa katsomaan näytelmää Voi mamman marjapiiras silloin ja silloin osoitteeseen se ja se". Ja siis sinne oli (ilmaiset) pääsyliput ja ihan väliaikakin (tosin väliajan tarjottavissa jäätiin 4e miinukselle jonka sitten joku meille maksoi että saatiin kulut katettua). Vaikka Rosa asuu kaukana, tuntuu silti aina kun nähdään ettei siitä ees ole kauaa kun viimeksi tavattiin. Ja jos mä johonkin seikkailuihin eksyn niin ne on usein juuri Rosan kanssa :D

 

Maria ja Maija

Meidän kolmen ystävyys on aika uusi juttu. Meitä oli lukion alussa 8 samasta kaveriporukasta ja me kahdeksan oltiin yhdessä vaiheessa aika tiivis ryhmä. Nyt viime vuonna on tapahtunut jotain ja ryhmä on vähän jakautunut. Meistä kolmesta on tullut aikas hyvät ystävät. Tää homma lähti ehkä vanhojen risteilyllä ja ollaan huomattu olevamme aika saman tyylisiä. Tässä ei nyt ole vielä mitään järin suurta kerennyt tapahtumaan mutta esimerkiksi mun eka baarireissu oli näiden typyjen kanssa :)

Tässä nyt oli ne lähimmät ystävät! :)